Nyt on maailmankirjat ihan sekaisin.. Onneksi hyvällä tavalla. Ilmoittauduin nimittäin ensi kesän Wanhan ajan lelumarkkinoille myyjäksi! Jaetaan pöytä kaverin kanssa puoliksi, niin ei ihan hirveää paniikkia toivottavasti tule =D.

Samalla tein päätöksen erkauttaa myyntiin tulevat miniatyyrit tästä blogista kokonaan omalle sivulleen. Oliko viisas päätös, sitä en tiedä, mutta näin tehdään juu. Tänne on jäämässä sitten kaikki muut käsityöjutut ja omat minit.

Ja tästä logosta (logohan piti tietysti ihan ensimmäisenä väsätä!) tunnistaa minut sitten markkinoilla! Klikitiklik sitä, niin pääset uusille sivuille.

Hihii! Tästä tulee jännää!! =D

Meille tuli tässä vähän aikaa sitten tilaus, jossa haluttiin hopeinen tanskandoggisormus. Kyseessä oli sen verran kurvikas malli, etten edes harkinnut sen tekemistä tietokoneella (jolla yleensä suunnitelmat teen). Piti siis keksiä toinen tapa. Kultasepän mallivahastakin sen olisi voinut muotoilla, mutta materiaali on minulle vieras (en ole kultaseppä), joten päädyin vanhaan tuttuun polymeerimassaan . Muottien kautta koirasormus sitten lopulta valettiin asiakkaalle hopeasta. Silmiksi istutettiin mustat timantit.

Aika pähee, vaikka itse sanonkin .

Tässä vielä pari kuvaa muotoiluvaiheesta:

Löysin viime kesänä -70% alennuksesta tällaisen nukketalokitin, jossa on neljä seinää muttei kattoa. Kun halvalla sai, niin mukaanhan se lähti. Vähän liimaa, maalia ja Tiimarin puukuviokukkia, niin puput saivat uuden kodin. Vielä pitäisi tehdä ikkunoihin kehykset ja seinille tauluja. Kuvassa on vain kaksi seinää.

Samasta alennuksesta löytyi myös yksi ainoa koottava tuoli, jonka otin talteen. Puutöissä tein tuolin mallin mukaan niitä vanerista vähän lisää sekä venytetyn version puusohvaksi. Pöytä on omaa desingia eli Bilteman sytykkeitä ja Eurominin valmissorvauksia. Mittakaavasta en osaa sanoa juuta enkä jaata

Kauan se kesti (ihan luvattoman kauan), mutta on lopultakin valmis ja käytössä. Sängystä tuli todella tukevan tuntuinen, noin sohvakäyttöäkin ajatellen ja olen siihen tosi tyytyväinen. Niin on Gemmakin =). Ensimmäisen yön uudessa sängyssä nukuttuaan tyttö kömpi meidän väliin ja sanoi mulle: " Äiti mä tykkään tosi paljon mun uudesta sängystä. Kiitos, kun sä teit sen mulle." En parempaa kiitosta voisi enää saada

Kuvakulma on vähän huono. Meillä on edelleen yläkerran remppa kesken ja tähän tulevaan olohuoneeseen on tungettu nyt neljän huoneen funktiot, eli ahdasta on, mutta laitan parempaa kuvaa sitten, kun sängyn voi siirtää Gemman omaan huoneeseen (sitten joskus...).

Tässä siis sänky vielä ihan pelkällä patjalla. Sänky on muuten koottava (5 osaa), jotta sen saa mahtumaan ovesta sisälle.

Ja kun kerran Gemmakin sai uuden sängyn, niin pitihän sellainen saada myös Esmeraldalle ja Rebellalle  Olisikohan pitänyt sittenkin tehdä kerrossänky?

Noita-akka tilattiin, ja sellaisen myös tein .  Mielikuvissani tosin tämä eukko oli aivan erinäköinen, mutta eipä tuo haittaa - hyvä tuli silti. Taitavat nämä massahahmot aika pitkälti itse määrätä minkä näköisiksi haluavat tulla..

Matamissa virtaa selvästi romanikansan veri ja nuoruudessaan hän on ollut todellinen kaunotar. Iällensä ei kai noitakaan mitään mahda, rupsahdus tulee kun on tullakseen. Onneksi noita saa vanhentuessaan vain lisää uskottavuutta ja karismaa - eikä tarvitse hätistellä lemmenkipeitä nuorukaisiakaan enää pois jaloista pyörimästä . Pääsee ihan rauhassa sienimetsälle.

Noita-akan pää, kädet ja jalat on polymeerimassaa, vartalo piippurassia ja huovutusvillaa ja hiukset viskoosikuitua. Luuta on valmiskitti, josta kyllä luudan varren korvasin uskottavammalla, tukevammalla ja pidemmällä oksalla. Pitäähän sen kestää eukon paino lennellessä.

Korillisen herkkusieniä Eukko onkin jo löytänyt:

Keiju on valmis lentelemään uuteen kotiinsa ja omaan kuumailmapalloonsa. Siivet olivat saattaa minut hermoparantolaan, mutta siellä ne nyt tököttävät selässä . Keijun ja korin koristeiden lisäksi tein myös vesisadetta siimasta ja lasihelmistä, mutta kuvaa en niistä pysty antamaan, kun oma palloni on tyhjänä komerossa..

Esmeraldan tukka oli parhaat päivänsä nähnyt, niinpä nappasin sakset käteen ja uusin koko pehkon. Saa nähdä mitä Gemma tykkää, kun illalla tulee Mummin ja Vaarin luota! Esmen tukka on nyt selvästi kasvanut ja raitojakin siihen on ilmaantunut

Innostuin taas tuossa vähän aikaa sitten helmistä ja tällainen syntyi. Helmet on pujotettu joustavaan nauhaan ja sillä on pituutta sen verran, että voi käyttää kaulassa tai ranteessa. Itse pidän siitä valtavasti , vaikka muutaman huonolaatuisen helmen helmiäispinta onkin jo kuoriutunut.

Innostuin sitten minäkin amigurumeista - sellaiseksi tätä oliota kai voi sanoa? Ensin oli ajatuksissa tehdä tipu, joka vaihtui jossain vaiheessa kirahviksi ja lopulta siitä tuli jotain ihan muuta =). malli oli siis ihan täältä omasta kupolista. Ei sillä mitään funktiota ole, mutta hauska oli tehdä ja Gemmalle se meni tämäkin. Vielä tekisi mieli tehdä kavereita tuolle meidän ekalle ufoöttiäiselle

Kevätkeijuhan se siinä on! Siivet vielä niin pääsee tuomaan kevättä hankien keskelle. Keiju on ensimmäinen kokonaan itse muotoilemani miniatyyrinukke, ja olen siihen oikein tyytyväinen  - se on jo paljon se! Täytynee varmaan tilata Fimo deko geliä jostakin, kun lähimmästä askarteluliikkeestä oli loppu, jotta saa ne siivetkin aikaiseksi... Hiusten viimeistelykin on vielä vähän kesken, kun odottelen niitä siipiä paikallensa. Jonnekin tuonne suortuvien sekaan ne pitäisi kai ympätä...

Kuvat on vähän suhmuraisia, sori.. Kamera taas tarkentanut ihan minne sattuu, mussahan ei vikaa ole